Kurjenrahka kesällä

.. niin tie taas vei Kurjenrahkan kansallispuistoon ja patikoimaan.  Tänään on ollut kesän ensimmäinen kunnon hellepäivä ja se ei jäänyt suolla tuntumatta. Vettä oli mukana paljon, ja sitä meni paljon!  Helteestä huolimatta oli aivan ihana nähdä kansallispuisto kesällä. Se tuoksu ja se rauha , joka meidät ympäröi...

Maasto oli yhtä karua kuin keväälläkin. Tosin vihreyttä ja vehreyttä oli enemmän. Teimme Ystäväni kanssa jo tutuksi tulleen Savojärven kierroksen. Matkaa on reippaat 6 km, ja melkeimpä kokonaan reitti on pitkospuita. 

Niinkuin jo keväällä postauksessani mainitsin, että maisemat on kuin satukirjasta niin kyllä ne on kesälläkin.  Aivan ihanaa. 

Suopursuja ja lakkaa oli paljon. Alueittain suo oli valkoisena merenä. 

Ystäväni oli pakannut evääksi mansikoita. Oli aika mahtavaa istua järven rannassa erämaassa ja kuunnella hiljaisuutta. 

Käärmeisiin pelkäsin törmääväni, mutta eivät onneksi näyttäytyneet meille. 

Taas jälleen kerran oli pakko päästä killumaan veden ylle kallistuneiden puiden päälle. Säästyin kuivana tälläkin kertaa. 

Kyllä tuo Kurjenrahka on paikkana sellainen, että sinne haluaa palata aina uudestaan ja uudestaan.  Seuraavaksi menen sinne viimeistään syksyllä. Nyt on nähty Kurjenrahkan kevät ja kesä. Ruska-aikaa en aio missata!