Ystävänpäivä saa minut tuntemaan kiitollisuutta ihmisistä omassa elämässäni. Se saa minut miettimään ihmissuhteita, jotka ovat olleet ohikulkumatkalla mun elämässä. Niistäkin tunnen kiitollisuutta, koska jokainen ihmissuhde on tuonnut mun elämään kuitenkin jotain. Jokaisesta ihmissuhteesta voi oppia jotain. Yksikään ihminen mun elämässä ei ole ollut koskaan turha.
Kuitenkin ne ihmiset, jotka vuodesta toiseen vaan rinnalla kulkevat, niin ala- kuin ylämäessäkin, he ovat Ystäviä. Heidän olemassaoloon voin luottaa, he eivät katoa mihinkään. Heistä, joiden kanssa voi olla erimieltä ja silti tuntea suunnatonta yhteenkuuluvuuden tunnetta. Heistä, joiden kanssa voi olla vain hiljaa ja silti kuulla paljon. Heistä, jotka tuntuvat kalliolta jalkojen alla - heistä joiden tiedän olevan vierellä, vaikka koko muu maailma kävelisi pois.
Yksikään teistä, Ystäväni, ei ole samanlainen. Jokainen teistä tuo elämääni sen oman mausteen, jota tarvitsen ja jota ilman en voi olla. Ystävyyteen ei ole olemassa yhtä ainoaa ja oikeaa reseptiä. Ystävyys on kahden kokin yhteinen soppa, jonka resepti on laadittu yhdessä. Kahta täysin samanlaista soppaa ei ole. Se onkin tämän elämän ehkä yksi suurimpia rikkauksia ja etuoikeuksia.
Tuttavat tulevat ja menevät, mutta Ystävät ovat ja pysyvät. Olette rakkaita, jokainen. Ihanaa Ystävänpäivää 2015.
(kuva lapseni ensimmäisestä koulupäivästä. Ystävän käteen voi tarttua kun jännittää)
Pieni laulu ihmisestä
Ihminen tarvitsee ihmistä
ollakseen ihminen ihmiselle,
ollakseen itse ihminen.
Lämpimin peitto on toisen iho,
toisen ilo on parasta ruokaa.
Emme ole tähtiä, taivaan lintuja,
olemme ihmisiä, osa pitkää haavaa.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
Ihminen ilman ihmistä
on vähemmän ihminen ihmisille,
vähemmän kuin ihminen voi olla.
Ihminen tarvitsee ihmistä.
-Tommy Taberman-
Olipas kauniisti kirjoitettu <3
VastaaPoista