perjantai 20. maaliskuuta 2015

Olipa kerran joki

Pitkästä aikaa moi.
Arki on niin hektistä, että kamerakin on päässyt pölyttymään. 

Eilen kuitenkin pieni inspiraation kipinä nosteli päätään. Nuorimman poikani kanssa hyppäsimme pyörien selkään ja vietimme hiukan aikaa ihan vaan kahdestaan.  Kumpikin nautimme ihan hirmuisesti meidän yhteisestä pikku maakunta pyöräilystä ja poikakin innostui harjoittelemaan kuvailua. 


Menimme tutkimaan Nahilahden ympäristöä tarkemmin. Vaikka lahti on ollut kivenheiton päässä kodistamme jo vuosia, niin se oli mulle ihan uusi tuttavuus. Ensinnäkin olen luullut, että lahdessa oleva "saari" on oikeasti saari. Eipäs ollutkaan.. sinne pääsi ihan maata pitkin..  Löysimme tälläisen sillan "saaren" takaa. Hui kamala!  Todella toivon, ettei kukaan mene tuolle sillalle urheilemaan. Alla on virtaava joki ja silta on parhaat päivänsä nähnyt.  "Saarella" ollessamme totesimme, että siellä on ihan varmasti joskus ollut talo. Puusto näytti siltä, että se on joskus kauan kauan sitten ollut jonkun puutarha. Wau.  Kyseinen silta on varmaan joskus ollut kulkureitti jonkun kotiin.


Yllätyksenä tuli myös millaiset kalliot lahti syliinsä sulkee..  aina ennen siitä on vaan tullut pyöräilyä ohi, ja nähtyä vain pieni kantti koko systeemiä.   Koskemattomuudessaan se huokuu kyllä jotain todella kaunista ja koskettavaa..  


Padolla ihmeteltiin jos jonkinlaista. Ensinnäkin kuinka paljon roskaa ihmiset heittää luontoon. Häpeäisitte!!  Siellä padon tyrskyissä kuohujen armoilla kellui mm. SILITYSLAUTA!!!  Mitä ihmettä???     Yllä oleva rakennus taitaa olla yksi paikkakunnan kuvatuimpia rakennuksia.. ainakin minä törmään jokapuolella kuvaan jossa tuo rakennus pönöttää.  Mutta kaunis se on. Se vaan on. Otin siis itsekkin kuvan siitä.

Poikani mietti kovasti , että eikö joillekkin ole lapsuudessa annettu piirrustuspaperia? Mitä ihmeellisimmissä paikoissa jotkut käy purkamassa patoutumiaan.  Poika halusi ikuistaa tämän taideteoksen.
 
 
Tämä kuva on Lemmensillalta, niin kuin jokainen paikkakuntalainen varmasti osaa yhdistää. Tämäkin kuva on lapseni ottama.  Ikuisuuskysymys ja keskustelun aihe onkin , että miksi ihmeessä tätä ihanaa jokimaisemaa, joenvarsia jne ei hyödynnetä yhtään mitenkään?  Joki vain virtaa hiljaa yksinään läpi kaupungin...   Mutta onneksi virtaa. Ei mulle ole ongelma tarpoa risukoissa sen rannoilla, mutta olisihan se aika huippua, jos joskus joen varrelle tulisi vaikka jotain kävelyreittejä.
 
Kesää odotan kovasti ja sinne tehtyjä suunnitelmia. Pitänee pyyhkiä ne loputkin pölyt kamerasta, koska uskon sille tulevan paljon käyttöä tulevana kesänä.
 
 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti