Lapin reissu 2016

Vihdoinkin sain aikaiseksi tehdä pienen kuvakoosteen Heinäkuun Lapin reissusta. Paljon tehtiin, nähtiin ja koettiin .. Kävimme museoissa , keilaamassa jne..  tämä kirjoitus on kuitenkin vain kolmen tunturin valloituksesta ja matkasta Pohjois-Norjaan Varangenbotn nimiseen pikkukylään.

Lähdimme reissuun aamulla varhain..  yövyimme Virpiniemen liikuntaopistolla ja matka kohti pohjoista jatkui taas seuraavana aamuna.  Kuva Perämeren rannalta. 

Saariselän keskustassa poroja oli paljon..  

                       KAUNISPÄÄ  ,  KIILOPÄÄ ja  IISAKKIPÄÄ

Huiputimme reissumme aikana 3 eri tunturia 3 eri päivänä.  Lapsetkin jaksoivat todella hienosti, ja kokemus oli sellainen, ettei sille löydy edes sanoja. Se vain tarvitsee kokea.

Lähtö Kaunispäälle (samoin kuin Iisakkipäälle) tapahtui tästä.  Reitti ei ollut mitenkään erämaahenkinen, sillä Kaunispää toimii talvisin laskettelurinteenä. 

Kaunispään huipulta Saariselän keskustaan päin kuvattuna. Tuntturihotelleja. 

Poroja tuli tunturissa vastaan.

Kaunispään huipulla sijaitseva kahvila.

Maisemia. 

Seuraavana päivänä lähdimme Kiilopäätä huiputtamaan. Reitti ja ympäristö oli erämaata, ja näistä kolmesta tunturin huiputuksesta Kiilopään reissu oli rankin, ja mahtavin. 

Kun jo luulimme olevamme melkein huipulla, niin huomasimme, että hyvä jos puoliväli oli saavutettu.

Maisemat Kiilopään huipulta oli henkeä salpaavat...  kiipeäminen kannatti!

Reippaat retkeilijät.

Hassu perinne on, että rakkakivistä retkeilijät rakentavat omia toteemeita tuntureihin. Myös me rakensimme, ja näin jätimme oman jälkemme tuntureihin. 

Sanat ei riitä kuinka pieneksi ihminen tuntee itsensä keskellä suurta erämaata..  

Viimeisenä lähdimme huiputtamaan Iisakkipäätä..  alhaalla ei ollut sumua, ja meille tuli hieman yllätyksenä kuinka sankka sumu oli huipulla.. eteenpäin ei nähnyt mitään. Kun ei maamerkkejäkään nähnyt, niin meille oli käydä eksyminen, koska kartta oli vahingossa väärinpäin kädessäni..  Mutta reissusta tuli seikkailu, ja meillä oli hauskaa! 

Tunturin juurella näki hyvin eteenpäin..  

Iisäkkipään huipulla tilanne oli tämä! Mitään ei nähnyt.

Lapin vaivaiskoivu. Niin vaivainen , että maata pitkin jaksoi kasvaa sen minkä jaksoi. 

Mulla on ollut vuosia unelma..  unelma koskea jäämerta ..   nyt olimme jo niin ylhäällä, että päätimme lähteä käymään Pohjois-Norjassa.  Saariselältä Varangenbotniin ajoi 4 tuntia. 

Matkalla niin ylös kuin Suomea riittää.. 

Utsjoella, Silta Norjaan.

Välillä Utsjoki -Nuorgam ajoimme vuonojen keskellä Tenojoen vartta pitkin.  Tenojoki toimii Suomen ja Norjan rajana. 

Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin piste. Tätä ylemmäs ei pääse.

Norjan puolella 

Ajoimme pieneen kylään nimeltään Varangenbotn.  Laskuvesi oli meneillään kun menimme rantaan. Lapset löysivät hienoja simpukoita rannasta..  

Yksi unelmani tuli toteutettua..  se otti yli 30 vuotta, sen eteen piti istua autossa yhteensä 3000 kilometriä, mutta se kannatti.  Siinä jäämeren rannalla, koskiessani vettä , mielessäni oli vain yksi ajatus..   Kaikki on tässä elämässä mahdollista, ihan kaikki.  Kaikki on ihmisestä itsestään kiinni. Ihan kaikki.  

https://www.youtube.com/watch?v=0N0-9VwSEjA

Kurjenrahka again...

Kävimme patikoimassa taas KURJENRAHKAN KANSALLISPUISTOSSA . Kauheasti uutta kerrottavaa mulla ei siitä paikasta ole, siellä on käyty kerran jos toisenkin.. aikaisemmat juttuni paikasta löytyy TÄSTÄ ,  TÄSTÄ ja TÄSTÄ .

En vaan voi tätä Kansallispuistoa lakata ylistämästä, joten laitan nyt muutaman kuvan kuitenkin...

Metsässä oli paljon sinivuokkoja ja valkovuokkoja. 

Soilla on kuuma! Pärjäsi oikeinhyvin hihattomalla paidalla. Vetisiä suot olivat mutta onneksi kukaan meistä ei tällä kertaa ulpannut.

Teimme taas Savojärven kierroksen ja aikaa meillä kului siihen reilut 3 tuntia..  reitti kiertää siis tämän järven ympäri läpi soiden.

Reitin varrelta löytyy erilaisia opastauluja alueen kasvillisuudesta ja ötököistä.

Järven ylle kaatumassa olevia puita.. 

Lapsetkin jaksoi todella hienosti taas painella reitin. Näimme yhdellä suolla ison Kurjenkin. Siitä en valitettavasti kuvaa saanut onnistumaan, mikä harmittaa tosi tosi paljon.. 

Reitin varrella on pieni joki, joka on kyllä sellainen sammakkojen paratiisi.. sammakoiden kurnutus kuuluu kuorona, ja sammakoita on ihan joka puolella! Tämä reppana pelkäsi kun otimme kiinni mutta kiitollisena pomppi sitten takaisin jokeen.

Kyllä tämä kevät ja kesä on meidän unelma-aikaa! Lapseni sanoi keskellä suota, että "äiti, sun pitäis ryhtyy luonnonsuojelijaksi ja järjestää mielenosoituksia luonnon puolesta kun sä oot tollanen erä-Jorma".   Toinen lapsi säesti perässä , että "toiset perheet ne viettää laatuaikaa yhdessä laivalla ym. mutta meidän perhe se menee keskelle korpea". Nii-i ..  Mutta eipä kukaan  valita, kaikki on onnellisia ja mikäpä sen hienompaa yhdessäoloa onkaan kuin viettää oikeasti aikaa yhdessä poissa kiireen, hulinan ja vilinän keskeltä, eli luonnossa!  Rakkaan Ystäväni sanoja lainatakseni "mitä yhteistä laatuaikaa se on , että mennään kauppakeskuksiin ja shoppailemaan?" Niinpä...  mutta jokaiselle se onnellisuus muodostuu toki eri asioista.. toisille se on materia, toisille kiireetön yhdessäolo vaikka siellä keskellä korpea..  kumpikin on varmasti ihan yhtä oikein jos lopputulos on sama eli onnellisia ihmisiä! Itse valitsen kuitenkin tuon jälkimmäisen vaihtoehdon. 

Naantalin vanhakaupunki

Yksi mun ehdottomasti lempipuuhistani on käyskennellä vanhoissa miljöissä, ja vanhat kaupungit on sen kategorian ehdoton helmi.  Vapun aattona tutustuttiin Naantalin vanhaan kaupunkiin.  Olen siellä joskus 15 vuotta sitten viimeksi käynnyt.  Ihanaa käyskennellä pitkin pieniä kujia ja ihailla pikkuisia kahviloita ja putiikkeja.  Alue on varsinkin kesäaikaan hyvinkin vilkas. Vierailijoita tulee veneilläkin paikalle. Rannassa onkin hyvä ravintotarjonta ja varmasti jokaiselle löytyy jotakin.  TÄSTÄ löydät lisää infoa.  Sen kummemmin en nyt kirjoittele, kuvat puhukoon puolestaan.

 

Vanhasta kaupungista pääsi nousemaan kallioille, joista oli mahtavat maisemat. Pienten lasten kanssa kannattaa olla ehdottoman varovainen , koska jyrkkiä korkeita pudotuksia mereen on jokapuolella. 

   

Kalliolta näkyy myös Tasavallan Predisentin kesäasunto KULTARANTA.

Suosittelen Naantalin vanhaakaupunkia vaikka retkikohteeksi. Eväät mukaan ja kallioille piknikille!